haamu

mä riitän
koitan uskoa tohon joka päivä
koitan uskoa, oon hyvä
tiedän et puhun liikaa
kuinka oon ihan arvoton
tiedän että mulla on väliä
miksen osaa valita tunteiden ja järjen väliltä?
oon aina ollu tunne-ihminen
äkkipikanen, tempperamenttinen
mitä näitä nyt on

ihan tosissani koitan arvostaa mun elämää
aivan kaikkea mitä se sisältää
koitan olla kiitollinen joka päivä
olla ottamatta itteeni muiden sanoista
tai varsinkaan omista
ei mulle hirveen usein ees enää olla ilkeitä

oon tehnyt itestäni haamun
kun kävelen ei kukaan mua nää
kun mä kysyn ei kukaan vastaa
se on surullista
mut saanpahan rauhaa
olla yksin ja miettiä
sitä kaikkea mitä menetän
joka päivä teen päätöksiä
ne ohjaa hyvään tai huonoon
tai no yleensä
mun kohdalla ei mennä minnekkään suuntaan
ollaan vaan kattellaan
pistän viestin ehkä ens viikolla
"nähdäänkö?"
tai sit en milloinkaan