koitan saada jännitystä
elämään täytettä
päiviini täydennystä
päiviini täydennystä
vedän viimeisen hengenvedon
sisään ja ul-
oho en voikkaan
nyt seison bussipysäkillä
minä ja kaksitoista muuta
me tiedämme ettemme nää päivää uutta
se meitä huvittaa
ha ha haa
me nauretaan
venataan dösää seuraavaa
nyt nähdään, se tulee vastaan
se ajaa tuhatta ja sataa
ei kohdallamme jarruta
kuolleet kuolevat
vain minä jään pystyyn
tunnen bussin painon sen murskatessa kehoni
silti palaan takaisin ja seison paikallani
olen entiseni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti